• JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator

Motivaatio

Ohjeita aloittaville naisille
Sähköposti

15.09.2009 14:39

 

Terhi

 

Juoksemisen aloittava nainen saattaa miehen tavoin pohtia uuden lajivalintansa mahdollisuuksia ja hankaluuksia. Parhaan opin juoksemiseen saa lopulta lenkeiltä, mutta artikkelin viisi ohjetta antavat tietoa alkuaskeleita varten.

 

 

1. Maltti alussa on tärkeää

Vasta-alkajan kunto kehittyy nopeasti, ja lenkin lennokas juokseminen saattaa johdattaa aloittelijan liiankin tiukan harjoittelun ääreen. Harjoituskertoja, lenkkipituuksia ja juoksuvauhtia ei kuitenkaan pitäisi lisätä kuin vasta viikkojen päässä aloitushetkestä.

 

Alun tärkeimpänä tavoitteena kannattaa pitää lenkille lähtemistä neljä kertaa viikossa. Lenkkien aikana ei alussa kannata juurikaan kelloon vilkuilla. Sopiva lenkkipituus on 30-40 minuuttia, vaikka esimerkiksi sunnuntain harjoitus voikin ulottua aina tuntiin asti. Ja alkuvaihessa lenkit voi tehdä sekä kävellen että juosten. Kun juoksuaskel alkaa painaa, niin silloin on aika siirtyä muutaman minuutin mittaiseen kävelyjaksoon.

 

 

2. Vauhdin tunteminen kannattaa

Juoksijoille on tyypillisempää juosta liian nopeasti kuin hitaammin, siis sillä oikeaksi havaitulla vauhdilla. Tässä suhteessa erityisesti lenkkien alkuvaiheet voivat olla kohtalokkaita: kun juoksuhistoria on lyhyt, niin juoksuvauhtia ohjaava asia on tunnetila, joka automaatin tavoin ohjaa juoksijaa kohti liian nopeaa aloitusta. Nopeasta hengästymisestä puolestaan seuraa äkillinen väsähtäminen, ja muutaman samansuuntaisen lenkkikerran jälkeen nainen saattaa antaa uudelle harrastukselle äkillisen lähtöpassin.

 

Hyvänä vauhdin arvioinnin työkaluna lenkillä kannattaa käyttää puhetta. Valmennuskirjallisuudesta löytyy ajatuskanta, jonka mukaan kevyt juoksuvauhti voidaan määrittää neljän P:n periaatteella: juostessa juoksijan Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta.

 

 

3. Entäpä se tekniikka

Jokainen juoksee omalla tekniikallaan, mutta on selvää, että harrastuksen alkuvaiheissa nainen saattaa tuntea juoksun olevan hieman päälle liimatun tuntuista. Tämä näkemys puolestaan perustuu siihen, että kokonaan juoksemattoman henkilön juoksutekniikka, askellus ja käsien käyttö, saattaa tuntua kömpelöltä.

 

Toinen ongelmakohta saattaa liittyä hartioihin. Hartiajännitys saattaa liittyä työergonomian puutteeseen, alueelliseen lihaskireyteen tai käsien nyrkissä pitämiseen. Kun juoksija huomaa lenkillä hartioiden olevan tiukkana kuin viulun kielet, niin silloin on aika pysähtyä, ja tehdä muutaman minuutin mittainen hartiajumppa alueen pingoittuneisuuden poistamiseksi. Lisäksi sormia ei tulisi pitää nyrkissä, vaan kämmenet voivat olla keveästi kiinni rytmittämässä rennolla tavalla käsien eteenpäin vievää liikettä.

 

 

4. Todenmukaisuus

Alkuvaiheessa juoksevan naisen olo saattaa lenkkien jälkeisinä päivinä vaikuttaa väsyneeltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunto ei olisi kasvanut, vaan sitä, että harjoituksesta palautuminen vaatii aina oman aikansa.

 

Todenmukaisuus ja realismi ovat juoksijalle tärkeitä ominaisuuksia varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana. Roomaakaan ei rakennnettu päivässä, ja juoksukunnon rakentamiseen kuluvaa aikaa on turha edes mitoittaa mihinkään aikamääreeseen, olipa kyseessä sitten kuukausi tai vuosi. Sen sijaan jokaisesta harjoituksesta kannattaa oppia iloitsemaan osana kestävän kunnon ja paremman terveyden tuovaa prosessia.

 

 

5. Myönteisyys on voimavara

Jokainen harjoitus ei suju toivotulla tavalla. Lenkille lähtö ei aina ole mukavaa. Alussa olo saattaa tuntua väsyneeltä lahes kaiken aikaa. Fyysinen tilanne paranee harjoitusviikkojen edistyessä, mutta alkussa juoksijan pitää myös laskea harjoitteluaan myönteisyyden varaan. Asiassa auttavat muiden kanssa juokseminen, harjoituspäiväkirjan ylläpito, jutteleminen muiden juoksemista harrastavien kanssa, tai itsensä hemmottelu esimerkiksi kylpyläkäynnillä hyvän harjoitusjakson päätteeksi.

 

Vaikeat hetket saattavat talvikuukausien aikana liittyä lenkille lähtemiseen. Olisi niin paljon helpompaa mennä työpäivän jälkeen sohvalle istumaan kuin lähteä ulos lenkille. Myönteisyys juoksemista ja ulkoliikuntaa kohtaan ei kuitenkaan synny sohvalla vaan auringonpaisteessa, tuulessa, sateessa ja tuiskussa.



Mainospalkki
Mainospalkki