Ulkomaat
Steve Jones 2.07.13 - 1985
Ensi sunnuntaina Steve Jones juoksee New Yorkin maratonin.
The Independent
Arthur Lydiard uudisti suomalaisharjoittelun
Suomalaisten juoksijoiden menestys suurkilpailujen areenalla hiipui ennen toista maailmansotaa. Sitä vastoin Uuden-Seelannin juoksijat niittivät mainetta sotien jälkeen. Peter Snell voitti keskimatkoilla yhteensä kolme olympiakultaa vuosien 1960 (Rooma) ja -64 (Tokio) kisoissa, ja jäljemmissä kisoissa Murray Halberg oli ykkönen 5000 metrin juoksussa.
Snellin ja Halbergin valmentajana toimi Arthur Lydiard. Suomen Urheiluliitto palkkasi Lydiardin työhön maamme juoksu-urheilun puolesta. Suurvalmentajan työkenttä oli laaja. Hän kiersi luennoimassa ympäri Suomea, ja henkilökohtaisten valmennettavien lisäksi hänen ohjeensa levisivät satojen valmentajien ja juoksijoiden keskuuteen.
Pekka Päivärinta kuului 1970-luvulla Suomen ja maailman kärkijuoksijoiden joukkoon.
Lydiardin vaikutuksesta maahamme syntyi suuri määrä huippujuoksijoita ja -valmentajia. Juoksijoista Lasse Virenin, Pekka Vasalan, Pekka Päivärinnan, Tapio Kantasen ja Martti Vainion harjoittelun perustui Lydiardin oppeihi. Valmentajista Kari Sinkkonen, Hannu Posti, Aulis Potinkara ja Leevi Seppänen perustivat harjoitusoppinsa Lydiardin metodeihin.
Kestävyys on asia numero yksi
Eräs Arthur Lydiardin käyttämistä harjoitusperusteista liittyi suhteelliseen korkeaan juoksumäärään. Valmentajan mukaan juoksijan oli ensin kehitettävä kestävyyttä, ja vasta sitten harjoittelua voidaan siirtää yhä enemmän nopeuden ja voiman kehittämiseen.
Myös juoksijoiden käyttöön tullut kausijako antoi kestävyyden kunnioitukseen selvät viitteet. Peruskuntokausi alkoi lokakuun alusta ulottuen aina maaliskuun loppuun asti. Peruskuntokauden jälkeen juoksijat siirtyivät voimia ja kimmoisuutta kasvattaneelle mäkihyppelykaudelle ennen rataharjoitus- ja kilpailukautta.
Peruskuntokauden harjoitukset muodostuivat Kari Sinkkosen kehittämästä ns. kolmivaiheisesta tasavauhtisesta (TV) juoksusta. TV kevyen tehtävänä oli palauttaa ja kehittää peruskestävyyttä, tasavauhtinen puolestaan paransi juoksijan keskisykealuetta ja kykyä ylläpitää kilpailuissa toivottua matkavauhtia. TV kova puolestaan kehitti juoksijalle elintärkeää anaerobista kynnysaluetta.
Yksinkertainen harjoitusviikko toi tulosta
Pitkän peruskuntokauden aikana suomalaisjuoksijat harjoittelivat neljän harjoitustyypin avulla, ja viikon aikainen harjoitusrytmitys noudatteli yksikertaista kaavaa.
Ma: TV kova 10 km
Ti: TV 15 km
Ke: VL (vauhtileikittely) 10 km
To: TV kevyt 18 km
Pe: TV kova 10 km
La: TV 15 km
Su: TV kevyt 22 km
Viikon harjoituksista ainoastaan vauhtileikittelyssä osa harjoittelusta tapahtui anaerobisella alueella. Harjoituksissa ylläpidetty vauhti mitoitettiin säännöllisin väliajoin tehtävien 10-20 kilometrin mittaisten testilenkkien avulla.
