• JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator
  • JoomlaWorks Simple Image Rotator

Suomi

Taisto Mäki alle 30 minuutin
Sähköposti

21.09.2009 07:50

Nykyään puolen tunnin alitttaminen 10.000 metrin ratajuoksussa on arkipäivää, mutta Taisto Mäki juoksi puolen tunnin alle ensimmäisenä maailmassa 70 vuotta sitten 17.9.1939. Kilpailun näyttämönä toimi Helsingin olympiastadion, ja Mäen loppuaika oli 29.52,6.

Taisto Mäen tapa harjoitella kelpaisi esimerkiksi kaikille kestävyysjuoksijoille. Hänen harjoitteluunsa kuului muun muassa kello neljältä aamulla juostu 14 kilometrin lenkki. Varastossa tehdyn raskaan työpäivän jälkeen oli vuorossa pääharjoitus, jonka hän useasti juoksi työpaikaltaan Katajanokalta kotiinsa Rekolaan 23 kilometrin mittaisena.

Jo ennen 10.000 metrin ME-tulosta Taisto Mäki juoksi maailmanennätyksen 5000 metrillä. Loppuajan 14.08,8 hän juoksi 16. kesäkuuta vuonna 1939, ja tuo tulos säilyi Suomen ennätyksenä 16 vuotta. Vaikka toinen maailmansota riistikin Taisto Mäeltä mahdollisuudet kamppailla olympiamitaleista, saavutti hän silti Euroopan mestaruuden Pariisissa vuonna 1938.


Taisto Mäki – ”Rekolan paimenpoika”

Rekola

 

sul

Lasse Virén – annat vain kaikkesi
Sähköposti

 

Viimeisin suuri suomalainen juoksuvuosikymmen osuu 1970-luvulla, ja jossain määrin myös sitä seuranneelle vuosikymmenelle. Arthur Lydiard saapui Suomeen vuonna 1967, Jouko Kuha juoksi esteiden maailmanennätyksen vuonna 1968, ja Juha Väätäinen voitti Helsingin EM-kisoissa vuonna 1971 kaksi mestaruutta. Samoissa kisoissa juoksi maailman parrasvaloihin myös Lasse Viren.

 

1970-luvulla suomalaiset juoksijat valmistautuivat tärkeisiin kilpailuihin ns. tyhjennysharjoitusten avulla. Niissä juoksijoiden energiamäärät pudotettiin alhaiselle tasolle vaativien harjitusten ja niukasti hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion yhteisvaikutuksena. Kilpailupäiviä edeltävän tankkauksen aikana lihakset superkompensoituivat: ankaran rasituksen jälkeen ne pystyivät varastoimaan energiaa selvästi tavallista enemmän. Helsingin EM-kisat Lasse Viréniltä menivät suunnitelmien vastaisesti, ja syyksi epäiltiin myöhään jäänyttä tyhjennysharjoitusta. 5000 metrin juoksussa Virén oli seitsemäs ja 10.000 metrillä 17:s. Viikko Helsingin kisojen jälkeen hän juoksi kuitenkin uuden 5000 metrin SE-tuloksen 13.29,8.

 

Olympiavoitto maailmanennätysajalla

Helsingin kisojen jälkeisen talven aikana Lasse Virén harjoitteli kotimaan kamaran lisäksi myös Kenian vuoristossa. Vuosi 1972 oli Virénin vuosi, ja ennen Münchenin kisoja hän antoi juoksumaailmalle useita myrskyvaroituksia. Heinäkuun lopulla hän paransi kolmimaaottelussa Iso-Britanniaa ja Espanjaa vastaan 5000 metrin Suomen ennätyksen aikaan 13.19,0. Kaksi päivää myöhemmin syntyi Oulussa 3000 metrin yhä voimassa oleva ennätys 7.43,2.

Elokuun alun tulosmerkinnät Virén teki Norjassa ja Ruotsissa. Oslossa syntyi 10.000 metrillä uusi SE-tulos 27.52,4, ja Tukholmassa hän teki ensimmäisen maailmanennätyksensä kahden mailin sujuessa aikaan 8.14,0.

Münchenin kisojen kympillä Lasse Virén nostatti suomalaisten sykkeitä ensimmäisen kerran jo noin 4.550 metrin juoksun jälkeen. Juoksun kuumuudessa hän törmäsi yhteen Libyan Muhammad Gammoudin kanssa, mutta jatkoi juoksua kylmäpäisesti kaatumisesta huolimatta. Juoksun viimeisellä kierroksella Virén kävi raivoisan taistelun voitosta Belgian Emiel Puttemansin kanssa. Viren voitti juoksun Ron Clarken ME-tuloksen alittavalla ajalla 27.38,40.


Münchenin 5000 metrin voitto nosti Lasse Virénin legendojen joukkoon. Ylimääräistä jännitettä kisaan toi mukanaan se, että eräs juoksun ennakkosuosikeista, Yhdysvaltain Steve Prefontaine, kertoi ennen finaalia laskettelevansa juoksun viimeiset neljä kierrosta alle neljän minuutin. Vitosen finaalin loppukierroksilla Lasse Virén kuitenkin näytti itsestään myös toisen piirteen: otettuaan johtoaseman kisan kirivaiheiden aikana, hän ei sittemmin enää antanut sitä muille juoksijoille. 5000 metrin juoksun Virén voitti ennen Gammoudia ja Isa-Britannin Ian Stewartia ja lopussa taipumaan joutunutta Prefontainea.

 

Montrealin 5000 metriä – kaikkien aikojen jännittävin juoksukilpailu?

Vuonna 1974 Euroopan mestaruuskisat oteltiin Roomassa. Suomen joukkue menestyi kokonaisuudessaan loistavalla tavalla. Iso-Britannian Brendan Fosterin hieno juoksu teki hänestä 5000 metrin mestarin, mutta Lasse Virén oli tässä kisassa kolmas.


Olympialaisten välivuosina Virén ei ratamatkoilla esittänyt olympiavuoden kaltaisia asioita, mutta olympiavuosi 1976 muutti asetelman. Lasse Virénin hieno juoksuvuosi kotimaisella tasolla käynnistyi Sotkamon SM-maastoista, jossa hän voitti miesten 5 kilometrin kilpailun ennen Antti Loikkasta ja Tapio Kantasta. Ennen Montrealin olympialaisia Virén antoi työnäytteitään sekä 5000 että 10.000 metrin juoksuissa.


Kympin finaalissa Myrskylän miehelle antoi lujimman vastuksen olympiakultaa maratonilla vuonna 1984 juossut Portugalin Carlos Lopes. Virenille voittoon riitti raju rytminmuutos 450 metriä ennen maallia. Tällä kertaa voittoajaksi kirjattiin 27.40,4.


5000 metrin kisassa suomalaisen veri punnittiin mailereiden voimalla. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä Virénin kantapäitä kolistelivat kuuden mailerin katraassa Viréniä keskimatkoilla selvästi nopeammat uusiseelantilaiset Rod Dixon ja Dick Quax sekä englantilaiset Brendan Foster ja Ian Stewart. Koko muu juoksua katsellut maailma saattoi ajatella Viréin jäävän kisassa jälkisijoille, mutta juoksija itse oli asiasta toista mieltä. Neljäs olympiakulta sinetöitiin ajalla 13.24,76 ennen Quaxia ja Länsi-Saksan Klaus-Peter Hildenbrandia.


Lasse Virenin saavutuksia.

München 1972 – olympiavoitto 5000 ja 10.000 metriä

Montreal 1976 - olympiavoitto 5000 ja 10.000 metriä, viides maratonilla vitosen finaalia seuraavana päivänä.

Moskova 1980 – viides 10.000 metrin juoksussa

Rooma 1974 – EM-kisoissa 5000 metrillä kolmas

Maailmanennätykset vuodelta 1972 – 2 mailia 8.14,0, 5000 metriä 13.16,3 ja 10.000 metriä 27.38,4.

11 Suomen ennätystä.

Maailman paras yleisurheilija vuonna 1972.



Mainospalkki
Mainospalkki