Pohdintaa kilpailukaudesta
Ratakausi on ohi, mutta juoksukausi maantiekisojen muodossa jatkuu vielä. Ratakautta voi vähitellen lähestyä myös erilaisten pohdintojen kautta, kuten esimerkiksi mitä kaudesta jäi ajatuksiin juoksumatkojen osalta. Jukka Keskisalo, Usain Bolt, Caster Semenya ja Zersenay Tadesse ja Kenenisa Bekele tulevat nimistä itselleni mieleen ensimmäisinä.
Usain Boltin kohdalla ei tarvitsisi mainita kuin lukemat 9.58 ja 19.19, mutta silloin saattaisi unohtua se, että hän on tällä hetkellä maailman ylivoimaisin urheilija. Rento, leikkisä, haastava ja hyvätuulinen ovat sanoja, jotka voidaan liittää jamaikalaiseen salamaan. Bolt tulee siirtämään inhimillisen suorituskyvyn rajoja eteenpäin vielä muissakin lajeissa. 400 metrin juoksussa hänen on mahdollista juosta 42 sekunnilla alkava aika, ja pituushypyn ME-haltija Mike Powell on arvioinut, että Boltin olisi mahdollista hypätä ensimmäisenä ihmisenä yli yhdeksän mertrin. Berliinin satasella hän huippunopeudekseen mitattiin 65,03 metrin kohdalla 12.27 metriä sekunnissa (44,17 km/h).
Myös Caster Semenya tulee myös jättämään jälkensä historiaan. Berliinissä hän voitti naisten 800 metrin juoksun, mutta hänen kohdallaan tivoli alkoi vasta juoksun jälkeen epäilysten kohdistuessa hänen sukupuoleensa. Kisojen jälkeen hänet testattiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton toimesta, ja tässä yhteydessä häneen lyötiin leima interseksuaalinen: hän siis kantaa kehossaan sekä naisen että miehen kromosomeja. Nöyryyttäväksi asian tekee se tapa, jolla asiaa on käsitelty kautta maailman. Eettisyyttä ja avoimuutta on aina hienoa tuoda esiin silloin kun siihen ei varsinaisesti ole tarvetta. Tässäkin asiassa on helppo tuomita ja esittää kielteisiä mielipiteitä täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella. Caster Semenya on kuitenkin syntynyt sellaiseksi kuin häm on, ja loppujen lopuksi kyse on urheiluun liitettävien arvojen lisäksi kuitenkin vain 800 metrin juoksusta.
Berliinin kympin jälkeen nostan aina tulevissa arvokisojen finaaleissa peukalot ylös Zersenay Tadessen puolesta. Hänen esityksensä Berliinin kympillä saattoi urheudessaan olla kaikkien aikojen parasta. Vai mitä pitäisi sanoa siihen, että osan matkasta Tadesse kellotti 62-63 sekunnin kierroksia. Vertailuksi tässä se, että jos 3000 metrin juoksija juoksee 63 sekunnin kierrosvauhtia, niin loppuajaksi tulee 7.52,50. Ihailuni Tadessea kohtaan saattaa perustua siihen, että oman juoksu-urani aikana halusin hänen tavallaan tehdä töitä kärjessä. Muiden jäädessä taka-alalle odottamaan loppukierroksen ratkaisua, pidin kunniakkaampana olla juoksun johdossa ja pelata kisaa avoimin kortein. Aina se ei ollut kannattavaa, mutta ei myöskään jäänyt mitään hampaan koloon.
Tadessen epäonneksi hän joutuu pitkien matkojen arvokisafinaaleissa haastamaan Kenenisa Bekelen, joka joidenkin arvioiden mukaan on maailman kaikkien aikojen paras kestävyysjuoksija. Äkkipäätään tuntuu siltä, että Bekeleä on mahdoton voittaa millään taktiikalla. Kauden aikana olin pariin kertaan valmis laittamaan lanttini likoon Yhdysvaltain kiriherkän Bernard Lagatin puolesta, mutta ei. Bekele oli vahvempi, ja eräs hänen ylivoimaisista aseistaan liittyy viimeisen kilometrin ja kierroksen juoksemiseen. Kun hän ottaa juoksussa johtopaikan, niin muita ei enää ohi päästetä. Kilpailun voiton Bekele korjaa tarvittaessa räjähtävällä 52-53 sekunnin kierroksella.
Jukka Keskisalon kausi oli loistelias. Koko kauteen saattoi mahtua vain kaksi heikompaa suoritusta. Kesäkuussa Tampereen 1500 metriä juostiin alle kymmenen asteen lämpötilassa, ja tästä syystä kisaan ei löytynyt parasta terää. Berliinin alkueräjuoksu oli hieman tahmea; lieneekö syynä ollut hieman liian kovalla teholla tehty viimeistelyharjoitus. Jukan kohdalla tulossarja 3.35, 7.40 ja 8.05 saattaa parhaassa tapauksessa olla totta jo seuraavan kahden vuoden aikana. Tällöin Keskisalo nostaa maamme ennätykset parhaalle eurooppalaiselle tasolle, ja samalla nuoret juoksijat saavat merkin siitä, että myös Pohjolasta voidaan edelleen nousta juoksuratojen maailmankartalle.
