Hapoille vai ei
| Artikkelin indeksi |
|---|
| Hapoille vai ei |
| Anaerobinen glykolyysi |
| Tarkkuutta harjoitteluun |
| Kaikki sivut |
Kestävyyslajien urheilijat kertovat toisinaan televisiokatsojille menneensä hapoille heti kisan alkuvaiheissa.Miten maitohappo syntyy, ja mitä jokaisen juoksijan on hyvä tietää tästä lihaksia polttavasti piinaavasta aineesta.
Maitohappoa syntyy glukoosiaineenvaihdunnan tuotteena varsinkin anaerobisen lihastyön tuloksena, ja maitohappo muuttuu lihaksissa laktaatiksi. Kuntotasoon nähden liian korkeaksi noussut laktaattitaso pakottaa juoksijaa hiljentämään vauhtiaan. Juoksuharjoittelussa laktaatin sietokykyä voidaan kehittää anaerobisella kynnysharjoittelulla. Hyväkuntoiselle juoksijalle tämä tarkoittaa harjoittelua 85-90 prosentin teholla maksimisykkeestä Karvosen kaavan mukaan.
Laktaatti vaikuttaa sydämen ja keuhkojen toimintaan niin, että ne eivät ala työskennellä yli juoksijakohtaisen sietokyvyn. Laktaatin syntymiseen on myös liitetty keskuskuvernööriteoria (Noakes). Sen mukaan ihmisten liikkumista säätelee keskuskuvernööri, joka esimerkiksi sykkeen noustessa lähelle maksimisykettä antaa lihaksille käskyn lisätä maitohapon tuotantoa. Jos näin ei tapahtui ja vapauttaa lihaksia aktiivisesa työnteosta. Muussa tapauksessa ihminen saattaisi sykkeen nousun myötä juosta itsensä hengiltä.
