Tasavauhtiset (TV) juoksut ovat harjoituksen perusta

Perinteisen suomalaisen harjoituslinjan (Kari Sinkkonen) mukaan juoksun harjoitustermejä ovat tasavauhtinen kevyt, tasavauhtinen ja tasavauhtinen kova. Juoksijan harjoittelussa alle 70 prosentin (Karvosen kaava) sykkeellä tehtävä kevyt juoksu muodostaa suurimman osan juoksijan harjoittelusta. Paras esimerkki on tavallisimmin sunnuntaisin juostava pitkä lenkki. Myös palauttavina päivinä tehtävät kevyet lenkit ja erilaiset verryttelyjuoksut voidaan määrittää tämän kategorian alle.

Tasavauhtisessa juoksussa vauhti on hieman nopeampaa. Juostessaan tasaisella tieosuudella hyväkuntoinen juoksija saattaa olla hieman hengästynyt, mutta ylämäissä voi puuskutus olla hieman äänekkäämpää. Tasavauhtisessa juoksussa juoksija liikkuu sykealueella 70-80 prosenttia maksimista. Esimerkiksi puolimaratonille tai maratonille harjoittelevan ohjelmaan tasavauhtisten juoksujen pitäsi kuulua säännöllisesti.

20-40 minuutin mittaisena tehtävä tasavauhtinen kova soveltuu riittävän vahvan aerobisen pohjan luoneelle juoksijalle. Harjoituksen tavoitteena on kohottaa juoksijan anaerobista kynnystä, jolloin myös hänen kyvykkyytensä ylläpitää kilpailuissa nopeampaa matkavauhtia ja kestää vaateliaita rataharjoituksia kehittyy. Tasavauhtisessa kovassa sykealue on 80-90 prosenttia maksimista.